Korusuunnittelun harrastajana minulta kysytään usein millaisista koruista pidän itse kaikista eniten. Tähän kysymykseen on vaikea vastata, sillä on vaikea valita vain yhtä tai muutamaa suosikkia. Pidän niin kovin monenlaisista koruista. Huomaan jopa, että suosikkikoruni vaihtelee mielialan ja jopa vuodenajan mukaan, mutta tämä juuri onkin osa korujen viehätystä. Niiden avulla pystyn tuomaan esiin omia ajatuksiani ja jopa mielialaani.

Pidän sekä pienistä että suurista korvakoruista

earrings-10333_960_720Korvakorut ovat minulle lähes ehdoton asuste. Jos yritän joskus lähteä ulos ilman korvakoruja, tunnen itseni alastomaksi ja oloni tuntuu oudolta. Pidän aina vähintään pieniä helmikorvakoruja. Korvakorujen suhteen olenkin kaikkiruokainen. Toisinaan suosin pieniä ja hillittyjä helmikorvakoruja, mutta toisinaan saatan pitää myös valtavan suuria, värikkäitä ja näyttäviä korvakoruja.

Mielestäni on tärkeintä valita korvakorut tilanteen mukaan. Esimerkiksi hautajaisiin en laittaisi koskaan suuria ja värikkäitä korvakoruja, jotka eivät mielestäni sopisi lainkaan tilaisuuden hartaaseen ja surulliseen tunnelmaan. Hillityt helmikorvakorut olisivat valintani kyseiseen tilaisuuteen, samoin kuin muodolliseen työhaastatteluunkin. Toisaalta lähtiessäni juhliin saatan valita korviini erittäin näyttävät suuret korvakorut, jotka toimivat asuni keskipisteenä.

Pidän kauniista rannekoruista

Rannekoruja en käytä päivittäin, mutta juhlissa yhdistän asuuni mielelläni siihen sopivan rannekorun. Suosin jalometallisia rannekoruja, joissa on jokin juju, mutta jotka eivät kuitenkaan ole liian huomiota herättäviä.

Kaulakoru on läheisin koruni

Jostakin syystä tunnen kaulakorun tärkeimmäksi ja tietyllä tavalla läheisimmäksi korukseni vihkisormukseni lisäksi. Tämä johtuu siitä, että käytän ainoastaan yhtä kaulakorua – itse valmistamaani medaljongia, jonka sisältä löytyy rakkaimpien läheisteni kuvat. Tämä koru kulkee mukanani kaikkialle ja tuntisin itseni ilman sitä alastomaksi.

Vihkisormukseni on toinen tärkeimmistä koruistani

Kaulakoruni ohella vihkisormukseni on toinen tärkeimmistä koruaarteistani, jota vaalin ja jonka häviämistä ajoittain jopa pelkään. VIhkisormus ei ole pelkkä sormus, vaan se on jotain paljon suurempaa – se on lupaus sitoutua puolisooni loppuelämäni ajaksi sekä myötä- että vastamäessä. On aika kuvaavaa, että koruja on käytetty sitoutumisen merkkeinä jo yllättävän varhaisessa vaiheessa ja että ne ovat saaneet jatkaa tuossa tärkeässä tehtävässä aina meidän päiviimme saakka.